2016 - Viikingit 2003 Philadelphiassa

Viikingit 03-juniorit olivat 19.-29.3.2016 Philadelphiassa Haverford Hawksien vieraana seuran pelaaja- ja kulttuurivaihtoon liittyen. Kymmenen päivän matkan aikana pojat tutustuivat jääkiekon lisäksi normaaliin amerikkalaiseen elämään. Pojat majoittuivat Hawksien perheissä ilman vanhempiaan koko matkan ajan. 

Ohjelmassa heillä oli normaalien harjoitusten ja isäntäperheiden lasten kouluun tutustumisen ohella myös vierailut Philadelphian USA:n historian museossa sekä Independence Hallissa. Lisäksi matkaan mahtui turnauksen lisäksi myös tutustuminen New Yorkiin Manhattanille, jossa pojat vierailivat mm. Vapaudenpatsaalla, Empire State Building -pilvenpiirtäjässä,NHL Storessa sekä tietysti Time Squarella.

Pääset tämän sivun kautta jokaisen matkapäivän omille sivuille. Päivitämme sivuja matkalta aina kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Sivuston kuvitus on pääasiassa kirjoittajan kamerasta syntynyttä. Kuvissa esiintyy siksi rajallinen joukko pelaajia pelkästään kuvaajan liikkumiseen liittyvistä logistiikkasyistä. Lisäksi seuraavasta linkistä löydät videokoosteen viikosta https://vimeo.com/164105719.

Ennen matkaa

Valmistelut ovat tätä kirjoitettaessa ((10.3.) varsin pitkällä. Pelaajille jaettiin matkalla käytettävät lätkäkassit keskiviikon treenien yhteydessa ja lentoliput olivat kolahtaneet sähköpostilaatikoihin. Matkan alku alkaa häämöttämään ja se näkyy niin pelaajien kuin Staffin olemuksissa.

Matkavalmistelut jatkuivat torstaina 17.3. hallilla treenien aikana. Mika teroitti pelaajien luistimet priimakuntoon. Kun pelaajat hikoilivat jäällä, ahkera vanhempien ryhmä pakkasi matkaan lähtijöiden tekstiilit odottamaan.

Pelaajat saivat treenien jälkeen mailansa mailakasseihin ja vaatepaketit mukaansa. Matka alkaa häämöttämään ihan oven takana....

Seuraavan kerran tapaammekin sitten lentoasemalla lauantaina 19.3. aamupäivällä.

Pukukoppi odottaa pelaajia noutamaan oman lätkäkassinsa.

Pelaajilla oli reissua valmistavat treenit Englannin kielellä

Samaan aikaan ahkerat pakkasivat pelaajien tekstiilejä

Asupaketit ovat valmiit noudettaviksi

Lauantai 19.3.16

Nyt se alkaa! Edessä oli pitkä lento Helsingistä New Yorkiin: Harri oli antanut jokaiselle peliryhmälle tarkan "slotin" tulla kentälle, mutta emmehän me siitä pystyneet pitämään kiinni, kun kaikilla oli hirvittävä hinku päästä reissuun.

Kamojen saaminen rampille oli loppujen lopuksi helppoa, kun meillä oli ihan oma palvelutiskimme. Purseri toivotti kaikki Finnairplus matkustajat sekä erityisesti Viikinkien junnujoukkueen tervetulleeksi lennolle. Lienemmekö tervetulleita paluumtakalle... (jokainen kysyköön itse omalta peluriltaan). Kone nousi ajallaan  ilmaan ja kohti määränpäätämme.

Lento saapui 8h 25 min jälkeen aikataulussa perille. Maahantulovelvollisuuksissa meni oma aikansa, mutta kokeneiden matkalaisten mielestä kaikki meni helposti." Icehockey" on hyvä sana Pohjois-Amerikassa. Se avaa ovia huomattavsti helpommin. Isäntämme olivat meitä vastassa JFK:n kentällä ja bussien pakkaaminen oli ohi hetkessä. Siitä sitten kohti Philadelphiaa ja siellä odottelevia perheitä.

STAFFin Van saapui bussien jälkeen perille. Staff kiersi Manhattanin eteläpuolelta ja bussit pohjoisen kautta. Vanin reittivalinta oli virhe. Siksi syntyi tuo aikaero. Hotellilla oli täysi meno päällä ja pelaajia pakattiin jo autoihin matkalle isäntäperheisiin. Aiemmin amerikkaa valloittamaan lähteneet Ahoset, Tirroset ja Ponde olivat hotellilla kaaosta vastaanottamassa. Amerikan valloitus oli alkanut...

Sunnuntai 20.3.2016

Ensimmäinen päivä kohteessa

Aamu sarasti jokaiselle milloin sarasti. Juha veti punnerruksia vessassa omien sanojensa mukaan joskus aamuviideltä. Ryhmän teini taasen nukkui lähes kymmeneen (no himassa klo 16 herääminen sunnuntaina lienee normaalia).

STAFFin VANi lähti kohti SKATIUM-hallia lähes ajallaan klo 08:15. Petteri otti roolin puikoissa heti niin hyvin että Tude antoi oman ajokorttinsa Petterille. Joukkue sai kotinsa SKATIUMin katsomon alta ja koutsit oman kotinsa paikallisen koutsin työtiloista. Ensimmäiset treenit olivat edessä. Toki sitä ennen etsimme kadonneita tuliaisia, joiden etsiminen jatkui koko sunnuntaipäivän. Tervetuliastilaisuudessa uupui enää neljä lautasta ja yksi kynttilä. OHOS! ne löytyivät familydinnerien jälkeen joukkueenjohtajan repusta. Kuka ne sinne laittoi??

Treenien jälkeen pojat perheisiin ja fanit hotellille. Osa faneista ei edes tullut hallille. No. Syy selvä. Vieressä oleva itärannikon suurin ja Yhdysvaltojen toiseksi suurin MALL! Kerran kauppakeskuksessa jo käynyt iIsoveli kävi kaupat läpi kolmessa tunnissa...

Tervetuliasitilaisuus Sky Zone trempppaikassa oli varsin epämuodollinen ja siksi erittäin onnistunut. Tärkeimmillä, eli junnuilla oli varsin mukavaa. Tästä oli hyvä jatkaa family dinnerille. Hotellille palattuamme me kaikki olimme samaa mieltä siitä, että meidät kaikki oli otettu mukaan HAWKSien perheeseen.

Seuraavana New York. Kirjoittaja lähtee nukkumaan, kun kello on tasan puoliyö...

Maanantai 21.3.2016

Maanantai-aamuna oli edessä herätys varsin varhain. Retkemme New Yorkiin oli suunniteltu lähteväksi kello 06.30. Hyvissä ajoin jo 06:15 jälkeen hotellin aula oli täynnä innokkaita ja häliseviä Viikkari-pelureita sekä isäntäperheideden jäseniä.

Pääsimme matkaan hieman aikataulusta jäljessä, joka lienee ihan selvää, kun meitä oli kolme bussikunnallista. Hämmennystä aiheutti Staffin keskuudessa pukeutumiskoodi tai itse asiassa sen puuttuminen. Tästä väännettiin kolmosbussissa lähes perille saakka. Homma eteni hyvän maun rajoilla ja joiltain osin herkempi olisi hermostunut, mutta kunnioitus on niin suuri kaikkien kesken, että leukailu oli pelkästään rentouttavaa.

Vaikka New York alkoi jo häämöttää, meni matkaan vielä lähes tunti, kunnes olimme laiturilla ja valmiita vesitaksin kyytiin. Toki ennen vesitakin laiturille pääsyä Juha oli joutunut auttamaan oman bussinsa kuljettajaa selviytymään tiukasta kaarteesta siirtämällä "tötsiä" pois tieltä. "Kolmosbussin" kuljettaja totesi ajettuaan samasta mutkasta ilman "osumia", että onpa naapuri huono kuski. Itse kuulemma ajoi monta jalkaa (kirjoittajan huomautus: jalka on 30 cm) pidempää autoa, eikä tarvitse apua. No. Kuski peruutti autonsa päin taloa kääntäessään sitä. Illalla autossa olikin ihan uusi kuski...

Risteilyllä näimme ison tukialuksen ja sen vieressä museoidun Concorden. Meille kerrottiin, miten rikkaat asuvat ja millä hinnalla ja jopa sen, että Nicole Kidman saa joenvarsiasuntoonsa autonsa hissillä lähes makuuhuoneeseen saakka. Näimme myös vapaudenpatsaan, Etelä-Manhattanin tornitalot ja kaksoistornien tilalle rakennetun One World Centerin, Brooklynin sillan ja lukuisia muita kohteita. Veneretken jälkeen jälleen pakkasimme ryhmämme Manhattanin itärannalla busseihin ja jatkoimme Manhattanin eteläkärjen kautta kiertäen länsipuolen isompia teitä kohti pohjoista ja siellä odottavaa NHL-kauppaa, joka on muuten 6 Avenuen ja 47 Streetin kulmassa. Saimmekin muuten hienoisen hässäkän aikaiseksi kaupassa jo mennessämme sen pyöröovista sisään.

Ruokahetken aika oli Ellens Stardust Dinerissa, jossa musikaalitähdiksi halajavat tarjoilijat esittävät lauluja palkkatyönsä lomassa. Tämän jälkeen alkoi vapaa tutustuminen kaupungin tarjontaan. Kun parituntinen Manhattanin vapaa-aikaa oli kulutettu, hyppäsimme jälleen bussiin ja kohti Islandersin kotihallia, Barclays Centeriä. Ennen pelin alkua pelaajille tarjoutui tilaisuus päästä heittämään yläfemmat Islandersin pelaajille näkyen jopa "jumbolla" ja matsi saattoi alkaa. Liekö syynä pelaajiemme käynti tapaamassa Islandersin pelaajia, vai jokin muu, mutta Islanders hävisi kotiyleisönsä pettymykseksi ottelun Flyersille. Meitä, eikä varsinkaan isäntiämme ei lopputulos haitannut.

Ryhmämme lienee saapunut perille Phillyyn samaan aikaan kun kirjoittaja saattelee tuotostaan loppuun New Yorkissa jäätyään sinne vielä ekstrapäiväksi.

Tiistai 22.3.2016

Rankan ja kiireisen viikon aloituksen vuoksi tiistai oli pyhitetty lepoon ja tuhlaamiseen. Shoppailu kun on miesten mielestä rentouttavaa...

Päivälle ei todellakaan ollut tarkempaa aikataulua kuin vasta illasta, jolloin kokoonnuimme Skatiumille yhteistreeneihin. Treenit vedettin Viikkarikoutsien johtamana niiden sisältäen sekä oheiset että jääharjoitukset. "Blogia" kirjoittava joukkueenjohtaja voi ylpeydellä sanoa koutsiemme lyövän osaamisessaan vertailussa mennen tullen amerikkalaiset kolleegansa. Muutoin molempien osapuolten porukat ovat mukavaa sakkia.

Vanhempien viihtyvyden vuoksi katsomon ylätasolle oli järjestetty ihan erillinen kokoontumispaikka jossa tavata toinen toistaan kiekkoasioista keskustellen ja pelaajien touhua seuraillen.

Ohi tämän on syytä todeta, että jäällä oli mukana myös seuramme vanhemmista junnuista Tomi (ei osallistunut vaihtoon 2011) ja vaihdon perustajajäsenen John Wertin perheessä vaihto-oppilaan asuva Joonas (ei osallistunut vaihtoon 2011). Samaan aikaan katsomossa olivat 2011 vaihtoon osallistuneet Johnin poika Nick ja Antin isoveli Erkka (vaihdossa myös 2011). Pojat ilmoittivat John Wertille tulevansa keskiviikkona kaiki yökylään. John sanoi vain "That's OK" ja hymyilli päälle. Eli "Hockey and Friendship since 1998".

Keskiviikko 23.3.2016

THE EYE OF THE TIGER / STREETS OF PHILADELPHIA

Keskiviikko oli varattu matkaan "kotikaupungissa". Meitä oli kaksi bussilastillista porukkaa matkalla kohteeseen. Matkalla meille kerrottiin kaupungin historiasta ja kaikesta mahdollisesta. Ensimmäinen tutustumiskohde oli Frankling Institute, jota voisi lutsua Heurekan tapaiseksi paikaksi.

Aamupäivän retken jälkeen siirryimme Museum of Artin edustalla ja kuuluisille Rockyn portaille, Täällä vietimme piknikin lämpimässä auringossa ja tapasimme mm. ROCKYn.

Matka jatkui historialliselle alueelle jossa tutustuimma USA:n historiaan ja itsenäisyyden syntyyn. Voimaunien jälkeen matka jatkui kohti SKATIUMia ohittaen Philadelphian kaikkien palloilulajien areenat. Päivä päätettiin harjoituksilla ja päivällisellä jäähallilla, jossa on aito kunnon diner. Siinä on vain yksi vika. Päätelkääpä mikä... Hallissa pelattiin intoa puhkuen sekajoukkuein, mutta katsomon miheittivät isommalla porukalla HAWKSin vanhemmat. Se jäi ihmetyttämään koko STAFFIa ja paikalla olleita muutamaa vanhempaa.

Pelaajat ovat tätä kirjoittaessa (USA klo 21:55 ja Suomi klo 3.55) turvallisesti kodeissaan. Blogin kirjoittaja lähtee ruokkimaan koutseja ja huoltoa. He ovat ansainneet iltapalansa.

Torstaina aloitamme pelihommat...

Torstai 24.3.2016

THE GREAT THURSDAY! Turnaus alkaa!
Torstaipäivä oli varattu käynnille paikalisessa isossa lätkäkaupassa. Totesimme siellä, että hinnat eivät sitten kuitenkaan olleet yhtään kilpailukykyisemmät kuin esim. XXL:ssä. Ihan sellaista kumppanimme Puhoksen tasoa...

Kaikesta huolimatta kassalle kerääntyi varsin piiitkä jono. Amerikkalaisen logiikan mukaan sata asiakasta ja yksi kassa. Hyvällä fiiliksellähän siitä selvittiin ja saatiinhan se toinen kassakin auki. Yleisin ostos oli valkoinen CCM-verkko kypärään. Kromista ei löytynyt. Tiedoksi tämä kotijoukoille, että kypäriä on tuunattu sertifikaatin vastaisiksi, mutta tokkopa koto-Suomessa kukaan muistaa kysyä, mikä verkko kypärässä oli, jos vahinko sattuu...

Loppupäivä meni itse kullakin omissa touhuissaan. Päivä oli kaunis ja aurinkoinen. Osa oli otleteilla, osa ostoskeskuksessa, osa perheissä ja osa missä kukakin. Loistava päivä kuitenkin kaikille.

Sitten alkoivat tositoimet, eli turnaus. Ensimmäisenä oli tulessa Saseka (Brick Factory Wolves), joka pätki Kapanen divisioonassa vastustajaansa Grundy Senatorsia 4-1 tauluun. Hurjempi lopputulos tuli Telakan (Shipyard Stallions) ja isäntäjoukkueen Hawksin kohtaamisesta. Kotijengi otti tauluun 12-2. Pelin päätyttyä Viikkarijengin oma "scout" ja sivutoiminen valokuvaaja Antin veli Erkka laittoi tulospalveluviestin bloginpitäjälle hotellille "12-2 helppo voitto. Pakit hyökkääjinä ja kentät sekaisin." Että sellaista. Jortikka and his crew on tehnyt loistavaa duunia.

Merkittävän maininnan kuuluu saada KIMMO TIMONEN:
Kime ajoi koutsiemme pyynnöstä kotoaan noin tunnin matkan tavatakseen turnauksen pelaajia ja heidän fanijoukkojaan. Kime hoiti ruutunsa kuten oikea ammattimies tekee. Hän jutteli kaikkien kanssa ja antoi kaikille halukkaille nimmareita. Hänellä oli jopa oma "marker" mukanaan. Aikamoista sitoutumista ja ammattitaitoa, että yksi NHL:n arvostetuimmista suomalaispelaajista ja juuri Stanley Cupin voittanut saapuu vapaa-ajallaan junnuturnaukseen mukaan ihmisten tavattavaksi. Lisäksi hän oli mukana palkintoseremonioissa Sasekan ja Grundyn pelissä.

SUURI KIITOS KIMELLE, mutta myös tapaamisen järjestäneille Juhalle, A-J:lle ja Pondelle.

Pelit jatkuvat perjantaina. Gas Station Pittbulls, kotoisammin Kessa on tulessa kello 07:00. Vastuuvalmentaja Tude, "appari" Hannu ja manageri Turkka lähtevät matkaan klo 05:30. Muu väki on lähdössä klo 06:15. Mukava asia on se, että pääsemme aamiaiselle vielä pelin jälkeenkin...

JK: STAFF on valinnut joka päivä keskuudestaan nk. "heikoimman lenkin". Se on "kieliposkessa huumoria", että jaksamme toisiamme ja henki pysyy hyvänä. Onhan noita ollut, mutta eräs kaveri tilasi aamulla ensin "Coffee and beer". Sitten se oli "Orange juice and beer". Lopuksi löytyi oikea versio eli "Coffee and orange juice". No. Staff varmisti, että beer on myös tulossa... Tämä on sitä kuuluisaa koppihuumoria. Täällä uudella mantereella on matkassa huippuporukka.

PS! Kuvia tulee lisää. Nyt mentiin "blogimiehen" ja hänen lapsensa isäntäperheen isän kännykkäkuvilla.

Perjantai 25.3.2016

Toinen turnauspäivä

Finaalipaikat varmistuneet.

Turnauspäivä alkoi ensimmäisen peliryhmän, eli Kessan osalta varsin aikaisin. STAFF-ryhmä valkut Tude ja Hannu sekä huollon Kaitsu ja jj Turkka starttasivat hotellilta kello 05:30. Saapuessamme Skatiumille, siellä oli jo muutama soturi paikalla.

Joukkueen pelit lähtivätkin  jouhevasti käyntiin. Päivän saldo peliryhmille olikin kolme voittoa ja yksi tasuri:

Kessa

vs. Quakers 15-0
vs. HAWKS 12-2

Saseka

vs. Snider 14-0 tai tulostaululla ollut 9-0 tai jotain sinne päin
vs. HAWKS 11-0

Telakka

vs. Phantoms 2-2

Päivä meni kokolailla hallilla (ja osittain monella myös "moolilla"). Ilta päättyi aikuisten yhteiseen get togheter-tapahtumaan hallin läheisyydessä. Kaikinpuolin hyvä päivä ja varsin väsyneitä sotureita hallilla. Paikalliset ovat tehneet kaikkensa viihtymisemme eteen.

Huikeaa sitoutumista osoittaa mm. se, että hallilla oli pelien välissä tarjolla hieno synttärikakku päivänsankareiden eli Nooan, Lukan ja Suvin kunniaksi.

Päivän heikoimman lenkin valitsivat tänään valmentajat... Ja tervetuliaispäivän heikommaksi on jo aikaa sitten ilmoittautunut JJ -> Kadonneet tuliaislautaset löytyivät sitten varsin helposti erään henkilön repusta...

Sijoituspeleille on aikansa lauantaina 13.30 alkaen paikallista aikaa.

Saseka klo 13.30
Telakka klo 15.10 ja
Kessa klo 16:50

Tervetuloa kannustamaan...

Lauantai 26.3.2016

Turnauksen päätöspäivä ja jäähyväisjuhlat

Tänään oli Telakan vuoro lähteä varhaiseen peliin. Telakka pelasi Flyersin junnuja vastaan pelin, jossa tulostaulu pysäytettiin 9-0 tilanteeseen. Kessalla oli viimeinen runkosarjapeli myös Flyersia vastaan. Tämä peli ei ollut alkuunkaan läpihutojuttu, vaan peli pysyi tiukkana pitkään. Loppujen lopuksi Kessa voitti pelin 5-0.

Loppuottelut pelattiin seuraavasti:

Kessa vs. Hawks - Kessan voitto 7-1

Saseka vs. Gundy Senators - Sasekan voitto 6-3

Telakka vs. Lehigh Valley Phantoms - Telakan voitto 14-0

Pelien jälkeen joukkueen oli aika jättää jäähyväiset viikon aikana Skatiumilla kodiksi muodosteelle pukukopilleen ja koutsien omalle konttorilleen. Koppi näytti tyhjänä varsin paljon yhteistyöseuramme väriskaalaa... Olemme kiitollisia niin Hawksille, kuin hallin henkilökunnalle. Erikoismaininnan ansaitsee Bob Gibson (valmentajana mukana useissa aiemmissa vaihdoissa), joka antoi STAFFin käyttöön työhuoneensa. Viikingit kiittää!

Kaitsu pääsi toteuttamaan lapsuusajan unelmansa Telakan ja Kessan pelin välissä, kun paikallinen Zamboni-kuski otti hänet ajelulle.

Kessan pelin jälkeen kopissa oli pelaajille pienimuotoinen juhlallisuus ja tämän jälkeen siirryttiin "arkeen". Kamat ja mailat kassiin sekä suihkuun. Koppi tyhjennettiin, hallimiehet ajoivat kentän kiiltäväksi ja sammuttivat valot. Turnaus on siis päättynyt.

Lauantai-ilta jatkuu jäähyväisbanketissa:

Matkasimme paikalliselle ostarille (Kyllä! Amerikassa ravintolat, hyvätkin sellaiset, sijaitsevat ostareilla. Autolla pääsee perille ja autolla pääsee pois...

Banketin ohjelmassa oli junnuille paljon touhua ja aikuisetkin oli huomioitu. Viestikapula siirrettiin Viikkareille ja  pari kyyneltäkin nähtiin. Isännät palkitsivat kaksi pelaajamme toisen eli Jamin SISU-palkinnola. Toinen palkittu oli Jonny, jonka kunniamaininta perustui siihen että hän ilmentää Exchange-henkeä. Palkinto meni maaliin silä, että poika tukijoukkoineen saapui päivän myöhässä pelipakoille vaikka ei päässyt pelaamaan vaihdon vaihtoa.

Vaihdon virallisen osuuden viimeinen ilta lopeteltiin vanhempien kesken hotellin LOBBYssa. Heikoimman lenkin palkinnolle saatiin vastaanottaja. Kuvat (facessa) kertokoon. Meitä oli helkatin iso aikuisporukka lopettelemassa reissuamme.

Sunnuntai 27.3.2016

PÄÄSIÄISSUNNUNTAI
Kiireisten päivien jälkeen pääsiäispäivän varalle ei ollut mitään yhteisiä suunnitelmia. Jotkut perheet veivät pelaajamme retkelle tai kirkkoon. Osa porukoista oli vain ja nautti kotona olostaan.

Vanhempien keskuudessa liikkui jo lauantai-iltana huhu, että outletit olisivat auki. Läheinen kauppakeskushan on kiinni. Lienee yksi harvoista päivistä vuodessa, kun ostoksen pyhättö kunnioittaa kirkollista pyhää. Aamiaisella pohdittiin sitten, että kuka on lähdössä ja kuka ei ja varsinkin kuka ajaa vanin outletille ja takaisin. Outleteille oli kuitenkin väkeä päässyt.

Matkatarinan kirjoittaja tutustui vasta aamusella jäähyväisjuhlassa "pukumieheltä" saatuun tauluun, josta kuva ohessa. Olemme nyt sitten virallisia junnukiekon suurlähettiläitä.

Meistä lähes jokainen oli kutsuttu johonkin perheeseen pääsiäispäivälliselle. Osa kävi jopa useamman perheen luona. Vieraanvaraisuus oli silmiinpistävää ja saimme ruokailla perheiden ja jopa heidän sukulaistensa kanssa. Pääsiäisperinteiseen kuulunee munien piilotus ja niiden etsintä. Lapset näyttivät olevan asiasta innoissaan. Meille näytettiin paikallistelevisiossa lähetetty lyhyt uutispätkä turnauksesta. Tilasimme isäänniltä tallenteen, mutta vähintään kuvan uutisen alkuosasta.

Tarinankerronta päättyy tällä erää tähän. Illan mittaan pohdimme vielä hotellin alakerran kokoontumistilassamme, kuka voisi olla heikoin lenkki tänään. Lenkit alkavat olla sen verran vähissä, että valinta taisi jäädä suorittamatta. Henki on ryhmässä hyvä, olo haikea, mutta samalla varsin tyytyväinen.

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!

Ma-ti 28.-29.3.2016

KOTIMATKA
Kotimatkamme alkoi maanantaina 28.3. kello 12:00 paikallista aikaa. Pelaajat saapuivat hotellille yhdeksän jälkeen aamusella ja tästä se sitten lähti. Hotellin pihaan jäi vilkuttamaan peräämme muutama perhe. Tunnehan siinä nousi osalla pintaan. Teimme matkaa JFK:lle hieman yli kaksi ja puoli tuntia. Osa ryhmästämme jäi jatkamaan USA:n vierailuaan New Yorkiin. Nämä perheet suuntasivat junaan ja kohti Manhattania. Me muut jonotimme tämän jälkeen Check In-luukulle, turvatarkastukseen ja mäkkärissä kahteen otteesen (= tilaaminen ja valmiin tuotteen noutaminen) sekä vielä itse lennolle.

Koneemme irtosi JFK:n portilta kello 17:40 paikallista aikaa. Kotimatkan viimeinen etappi alkoi. Tunnelma matkalaisten keskuudessa oli riehakas. Ei toki yhtä riehakas kuin tulomatkalla. Tämä aiheutti haasteita niille, jotka yrittivät nukkua. Ei ollut oikein rauhaa nukkumiseen. Tastä matkan yksi iso miinus pelaajillemme. Ei oikein osattu noudattaa ohjeita ja kunnioittaa kanssamatkaajien rauhaa. Tokihan osa pelaajista sai nukuttua jopa yli viiden tunnin unet. Heillä on parhaimmat mahdollisuudet saada käännettyä sisäistä kelloaan nopeammin. Tunti / vuorokausi sanovat viisaimmat. Eli kotimaan unirytmissä ollaan ensi viikon tiistaina.

Koneemme renkaat koskettivat Helsinki-Vantaan kiitoradan pintaa runsaan 7,5 tunnin kuluttua kello 8.50 tiistaiaamuna. Koneesta poistuminen ja matkakassien saaminen sujui muitta mutkitta ja viimeisimmät ryhmämme jäsenet poistuivat lentoasemalta puoli kymmenen aikaan. Jos jatkamme samoilla silmillä tiistai-iltaan saakka tulee valvomista kolmisenkymmentä tuntia, jos nukkumaan mennään tiistaina kello 21:00. Se on aika pitkä vuorokausi... Ainakin bloginkirjoittajalla tarvitaan kohta tulitikut pitämään silmäluomia auki.

Kiitos kaikille hienosta matkasta! Kiitos vanhemmat ja kaikki talkoolaiset sekä varainhankintaan osallistuneet. Kiitos pelaajat ja faniryhmät hyvähenkisestä reissusta. Kiitos HAWKSin väki ja kiitos varsinkin Harri ja Chas!

Posio vaikenee...